Kotitoimistot

(Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 21.4.2017)

Tämä kolumni on kirjoitettu seisoaltaan. Ei sentään kuten Ernst Hemingway, joka kuulemma toiminnan miehenä hakkasi kirjoituskonettaan seisten ja ilman alkkareita. Vaan suurromaania pukkasi hyvin kun alueet sai ilmaa. Kannattaa itse kunkin kokeilla.

    Nykyinen työelämä on viuhassa murroksessa. Kuten aina. Toiset voittaa, toiset häviää, kuten aina. Jos haluaa teräväpiirtokuvaa siitä, missä mennään nyt ja tulevaisuudessa, kannattaa kuunnella ja lukea psykohistorioitsija Juha Siltalaa. Uusimman perinnesynkän kirjansa myötä meillä on toivoa, kun pidetään kiinni keskinäisestä luottamuksesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista.

    Mutta takaisin koiville. Hankimme toimistokalusteita kierrättävästä firmasta säädettävän sähkötyöpöydän ja satulatuolin. Puolisolla etätyöpäivät lisääntyvät, ja itse koitan hankkia toimeentuloa naputtamalla tekstiä eri käyttötarkoituksiin.

    Muodikkaasti sanotaan, että työpäivä tuppaa nykyään pikkuisen läikehtimään vapaa-ajan puolelle. Hevonpaskat. Teemme koko ajan yhä enemmän ilmaista työtä, mikä syö ja silputtaa omaa aikaamme. Yhä useamman on pakko sitä ilmaistyötä käytännössä tehdä, kelloon katsomatta, koska muutoin tulee ongelmia. Esimerkiksi palkkatyöt loppuvat. Miinukselle menee, ja työn tekeminen on aina jostain muusta pois. Mukulat voi aina onneksi laittaa DVD-lataukseen tai näpyttämään digipelejä.

    Olemme toden totta siirtyneet fyysisen paketin hommista tiedon siirtelyyn. Ruutuja kytätään kryhät kasassa ja silmälasikauppa käy. ”Somekyttyrät” tunnistetaan jo ompelimoissakin. Tutkittu tieto on jo aikaa sitten todennut, että kuolema imee niitä vetreitä elinpäiviä istuvan perseen kautta, joten siinäkin mielessä sähköpöytä terveellinen hankinta. Suosittelen.

   Vaan arkielämäkin rakennuttaa yhä enemmän toimistoa kotiin. Normaali pyöritys on asiakirjoja, dokumentteja, muistioita, kuitteja, todistuksia, salasanalistoja, suunnitelmia, sopimuksia, hakemuksia, käyttöohjeita, muovitaskuja, mappeja, mappien säilytyspaikkoja, arkistokaappeja mapeille, seinustoja arkistokaapeille, omia huoneita kaapeille, kaupunkivarastoja, suuleja jne. Paperittomaan maailmaan on vielä jonkunsortin matka. Ja hienot kalliit vehkeet prägää vähän väliä, ja tuottavat ihanan paljon niitä epämukavuusalueita, joissa ihmispolo saa kasvattaa henkistä puoltaan.

En tiedä, paljonko moderneihin asuntoihin rakennetaan jo valmiiksi kotitoimistotiloja. Jos ei, niin ilmainen vinkki firmoille, kas taas uusi juttu vastaamaan muuttuneita tarpeita. Se kun kotitoimiston kalusteita on hieman vaikea sijoittaa esim. olohuoneeseen, niin että kaikki fengsuit ja muut esteettiset näkökulmat olisivat kukkeassa vatupassissa.

Kirjoittaja on Turussa asuva sisäisesti hiestynyt kirjoitustyöläinen