perjantai 2. lokakuuta 2009

Höylätyt lauseet


Mitä enemmän pyrkii tietämään, sen paremmin piirtyvät aina lopulta
esille ainoastaan ne oman ymmärryskyvyn rajat.

Todellinen viisastuminen?
Ikä karttuu, kokemukset saa lajiteltua laatikostoihin. 
Ihminen kypsyy oman ajan uunissaan, ja yhä
useampaan kysymykseen rehellinen vastaus on: 
"En tiedä, enkä voi tietää."

Ymmärrän hyvin heitäkin, jotka valitsevat vaikenemisen, joka muuten lienee paikoitellen
sitä parhainta sananvapautta.

Näkymättömän rakentamista; josta ei voi edes tulla mitään lopputulosta,
ellei sellaiseksi miellä itse rakentamista.

Viime yönä oli ollut syksyn ensimmäinen pakkanen. Tuli mieleen sadut ja niissä esiintyvät erilaiset Kylmän Tuojat; mörköt, jääkuningattaret.
Aamulla otin niiden jäljistä läheisiä valokuvia, olivat koristelleet maailmaa kauniiksi
omilla keinoillaan tai jalanjäljillään.

Kesällä ei ole pakkasta, paitsi hallaa.
Talvella ei ole lämpöä, paitsi aurinkoiset suojapäivät.
Syksyisin on puhtaita kevätpäiviä; keväällä ajattelee joskus että tällaista on syyskuussa.

Näinhän se menee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti